7 Päivää

7 Päivää

Tasan viikon päästä tähän aikaan oon lentokoneessa lentämässä kohti Saksaa. Ajatuksena tuo tuntuu vielä tosi kaukaselta! Ei sitä vaan jotenkin osaa vielä sisäistää että kohta oon jo takasi Suomessa. Tulijaisten ostamisen oon jo saanu melkein päätökseen.

Eilen oli viimenen Rotarykokous. Muistan kun pidin ensimmäisen 1,5kk täällä asumisen jälkeen Rotarykokouksessa esitelmän Suomesta portugaliks. Tein powerpoint esitelmän missä oli kuvia Suomesta ja jotain faktoja. Luin suoraan paperista mitä olin host äitin kanssa kirjottanu. Muistan, että jänniti ihan hirveesti kun sillon ei vielä ollu kieli hallussa.

Eilistä varten olin jälleen valmistanu powerpoint esityksen, tällä kertaa niistä kuvista mitä täällä on kertyny. Voin ylpeenä kertoa, että eilen miulla ei ollu minkäännäköstä paperia apunani kun esitin miun esitelmän. Mielessäni olin jo hieman miettiny mitä sanon, mutta suurimmaksi osaksi sävelsin mennessäni. Oon aina ollu vähän jännittäjä mitä erilaisiin esitelmiin tulee, mutta eilen oikeesti nautin siitä kun sain kertoa ihmisille siitä miten miun vuosi on menny, mitä oon oppinu ja mitä tehny. Samoin esitin myös isot kiitokset miun isäntäperheille jotka molemmat oli aivan mahtavia ja samoin Rotareille joiden toiminta on ollu loistavaa! Sanoin isot aplodit esitykseni jälkeen ja monet kehuivat miun kielitaitoa! Oli ihan mahtava ja itsensä ylittäny fiilis huomata että opin kielen, vaikka se alkuun tuntukin ihan mahdottomalta ja pääsin yli esiintymisjännityksestä!

Sain Rotaryklubin presidentiltä muistoksi rasiassa olevan kaiverretun laatan missä on miun nimi ja muutama valittu sana. Kokouksen päätyttyä otettiin paljon valokuvia ja monet tuli toivottamaan hyvää matkaa ja kaikke hyvää elämään ja tarjoamaan petipaikkaa jos koskaan eksyn takaisin Brasiliaan. 2014 vois olla ehkä mahdollista palailla jalkapallon maailmancupin merkeissä, aika näyttää!

Muuten päivät on vieriny ihan normaalisti, viimesistä päivistä oon ottanu ilon irti lähinnä kavereitten kanssa aikaa vietellessä. Pikkuhiljaa pitäisi kait ryhtyä kattelemaan mitä vien takaisin Suomeen ja mitä jätän tänne.

Tämän pään kavereille oon myös yrittäny kehitellä jotain pientä muistamista. Ostin vihkon johon tein ite kannet kivoista kuvista jne. Sisälle kirjottelin insidevitsejä, mietelauseita ja kiitokset ja tietenkin valokuvia.
Isäntäperheille teetin kanssa valokuvat jotka laitoin nätteihin kehyksiin.

Fiilikset on tällähetkellä vähän sekavat, tietty oon tosi innoissani palaamassa Suomeen, näen perheen ja kaverit jne, mutta jään ihan varmasti kaipaamaan täältä monia asioita. Suomeen paluussakin on kuitenkin oma tottumisensa. Täällä oon tottunu elämään aika rentoa elämää, eli Suomessa pitää sitten ottaa itteään vähän niskasta kiinni ja reipastua. Alkaa työt, reeni ja lopulta myös koulukin.

Mutta, onneks täällä on vielä viikko aikaa, ja sinä aikana ei paljoa huolet paina :)